Markon blogi

21.10.2023

”OISKO MUN PITÄNYT SITTENKIN ESITTÄÄ PELASTUSKUTSU?”

POHDINTAA JESUS REVOLUTION ELOKUVAN POHJALTA

SISÄLLYS

1. JOHDANTO

2. JESUS REVOLUTION

2.1 Juoni

2.2 Vaikuttavat elementit

2.3 Eettistä ja teologista arviointia

3. YHTEENVETO

1. JOHDANTO

Kävin katsomassa Jesus Revolution elokuvan lokakuun 20. päivä. Hienoa oli havaita, että Varkauden elokuvateatterissa Sali oli aivan täynnä. Tämä oli iloinen yllätys tehtaan ympärille muodostuneella, historiallisesti melko punaisella paikkakunnalla. Varkautelaisia näytti elokuvan teema kiinnostavan kiitettävästi.

Elokuva puhutteli minua henkilökohtaisesti moneltakin kulmalta. Löysin elokuvan päähenkilöistä samaistumiskohtia omaan ajatteluuni ja välähdyksiä oman elämäni varrelta eri tilanteissa.

Käyn blogissa läpi elokuvan Jesus Revolution juonen, vaikuttavat elementit, eettiset ja teologiset näkökulmat ja näin etenen siitä seuraaviin johtopäätöksiin ja yhteenvetoon. Tämä blogini rakenne on röyhkeästi kopioitu ja muokattu esseestäni, jonka kirjoitin MIN510 kurssilla, toisesta elokuvasta,  AC Collegen/IK-opiston maisteriopintojen osana vuonna 2018.

2 JESUS REVOLUTION

2.1 Juoni

Jesus Revolution on tositapahtumiin perustuva kuvaus 70-luvun alkupuolella syntyneestä hengellisestä herätyksestä, joka syntyi USA:ssa Kaliforniassa ja levisi muodossa tai toisessa koko läntiseen maailmaan. Päähenkilöt ovat pastori Chuck Smith, joka avaa kituvan ja konservatiivisen seurakuntansa hipeille. Lonnie Frisbee, nuori uskoon tullut hippi, joka toimi evankelistana ja liikkeen näkyvimpänä kasvona sekä Greg Laurie, nuori lukiolainen, joka tuli hippiherätyksessä uskoon ja perusti Harvest Church-kirkkokunnan.

Elokuva aloittaa kuvaamalla Chuck Smithin seurakunnan innotonta tilannetta. Väkeä käy vähän. Pastori on turhautunut. Oma tytär kapinoi. Samalla tapahtumat liitetään historialliseen kontekstiin: nuorison huumeiden käyttö, Vietnamin sota, hippiliike, nuoriso etsii sisältöä ja totuutta vääristä paikoista. Yhteiskunta kuohuu.

Pastori kohtaa hippievankelista Frisbeen ja avaa seurakuntansa heille. Syntyy liikehdintä, jonka seurauksena valtava määrä hippejä ja muitakin tavallisia tallaajia löytää Jeesuksen. Massoittain ihmisiä kastetaan Tyynen valtameren rannalla. Pyhän Hengen armolahjat toimivat. Seurakunnan musiikkitoiminta kokee mullistuksen. Uusia toimintatapoja syntyy. TIME-lehti tekee kattavan artikkelin Kalifornian tapahtumista ja nimeää sen kansikuvassaan Jesus Revolutioniksi.

Elokuvan pääainekset koostuvat kolmesta henkilökuvasta, jotka nivoutuivat yhteen liikkeen syntymisessä: pastori Chuck Smith, evankelista Lonnie Frisbee ja nuori Greg Laurie. Elokuva perustuu Greg Laurien kirjoittamaan saman nimiseen teokseen.

2.2 Vaikuttavat elementit

Analysoin elokuvan vaikuttavia elementtejä lähtökohtana Schraderin esittämät arviointiteesit.[1] Schraderin elokuvien ”kanonisointiteesit” ovatkin hyvin hyödylliset työkalut kristitylle harrastelijaelokuvakriitikolle, silla asia on kuten Johnston asian ilmaisee, että kristityillä ei ole elokuvan kriittisen arvioinnin kulttuuria, helposti näemme vain pintapuolisesti… ja itse asia voi jäädä avautumatta.[2]

Kauneus. Schrader esittää, että kauneus on kykyä muuttaa todellisuutta miellyttävämmäksi ja tuottaa miellyttäviä tuntemuksia ja ihanteita.[3] Jesus Revolutionissa kauneutta on hyvin monessa mielessä. Elokuvassa usko, tuodaan esiin kauniina ja positiivisena. Nuorten ihmisten usko ja idealismi on kaunista, iloista, vilpitöntä, tarttuvaa ja puhdasta, kaipuuta, toivoa ja jopa kateutta herättävää. Kasteet, hengelliset tilaisuudet, Greg Laurien rakastuminen ja Lonnie Frisbeen rakkautta ja empatiaa huokuva persoona, sekä pastori Smithin isällinen kamppailu kasvun keskellä – kauniisti esitetty.

Ohjaajan valitsema värimaailma ja kuvakulmat ansaitsevat erityishuomion ja siitä välittyy aurinkoinen Kalifornian kesä ja huoleton nuoruuden vilpittömyys.

Omituisuus. Schraderin mukaan on kyse pikemminkin omintakeisuudesta ja originelliydestä, jostakin sellaisesta, jota ei osata ennakoida, suunnitella ja siinä on taianomaisia sävyjä.[4] Juuri tässä mielessä sanonta ”totuus on tarua ihmeellisempää”, pitää paikkansa. Jos Jesus Revolutionin tarina olisi kehitelty romaani, se olisi idealistinen ja epäuskottava mutta juuri siinä, että tarina on tosi, on sen ”omituisuus” ja viehätysvoima.

Elokuvan juonirakenne oli mielestäni erinomainen. Siinä rytmiteltiin odotuksen, etsinnän ja löytämisen; kasvun, kriisin ja toipumisen, vihan ja rakkauden kanssa. Loppuun asti kaksi tuntia kestävä elokuva piti otteessaan. Lopun kohdatessa jäin istumaan mykistyneenä.

Yhtenäinen muoto ja sisältö. Elokuvan ajankäytöllinen rytmi oli hyödynnetty hienosti. Paketti keskittyy kuvaamaan noin 2-3 vuoden ajanjaksoa mutta on tiivistetty käsikirjoituksessa antamaan kuva, että kyse on lyhyemmästä ajasta. Värit, kuvakulmat, musiikki, äänet ja näyttelijäsuoritukset soljuvat yhtenäisenä ja uskottavana kokonaisuutena.

Traditio. Traditiolla tässä yhteydessä Schrader tarkoittaa teoksen vuoropuhelua ja yhteyttä aikaisempien filmien ja ohjaajien teoksiin, erityisesti samassa genressä.[5] Epäämättä nousevat mieleen hengellisten elokuvien genrestä klassikot Passion of Christ, Kymmenen käskyä, Risti ja Linkkuveitsi, Kuin varas yöllä ja myös sotaelokuva Hacksaw Ridge – aseeton sotilas.  Jesus Revolution ollee nyt tämän ajan Risti ja Linkkuveitsi, onneksi saatu levitykseen elokuvateattereihin.

Toistettavuus. Schrader näkee tämän ominaisuuden ajattomuutena ja ominaisuutena, että teos kestää aikaa ja että sitä voidaan katsoa ja siitä nauttia uudelleen ja uudelleen vuosienkin jälkeen.[6] Aika näyttää toteutuuko tämä Jesus Revolutionin kohdalla. Värit, tunnelmat, tarinan iättömyys ja kuvakulmat sekä näyttelijäsuoritukset puhuvat sen puolesta, että näin on mahdollista tapahtua.

Haastaa katsojan ajattelemaan. Koska elokuva luonnostaan on media, joka vaatii katsojaansa vain katsomaan ja ottamaan vastaan kuvia ja äänia, Schrader näkee, että hyvälaatuinen elokuva johdattaa katsojansa ajattelemaan, pohtimaan ja kuvittelemaan elokuvan mukana.[7] Koin näin tapahtuvan elokuvan kohdalla. Schuhardt ehdottaa, että kuten uskonto, myös hyvä elokuva vastaa kolmeen tärkeään kysymykseen: kuka olet, mistä tulet ja mitä sinun pitäisi tehdä?[8] Jesus Revolution antoi minulle paljon virikkeitä ajatteluuni.

Hyvä moraali. Jos mitä niin Jesus Revolution on ennen muuta hyvän moraalin elokuva. Elokuva ei moralisoi eikä saarnaa vaan tuo esiin arvoja, jotka kestivät taistelun helteessä ja pilkan ja paineen alla. Moraaliarvot, jotka muun muassa nousevat elokuvassa esiin, ovat lähimmäisen rakkaus, anteeksiantaminen, rohkaisu, yhteisöllisyys ja syrjäytyneiden auttaminen.

2.3 Eettistä ja teologista arviointia

Evankeliumin voima tulee elokuvassa vahvasti esille. Sanaa julistetaan monipuolisesti tilaisuuksissa, kaduilla, sarjakuvien, lentolehtisten, kommunaalisen asumisen, musiikin, saarnojen ja henkilökohtaisten todistusten kautta. Ihmisiä pelastuu, parantuu, vapautuu ja täyttyy Pyhällä Hengellä.

Uskoontuleminen on kuvattu luonnolliseksi ja lahjaksi, joka voidaan ottaa vastaan koruttomasti puitteista huolimatta. Kaste upottamalla, raamatun mallin mukaan, heti uskoontulon jälkeen tai jopa uskonratkaisun merkkinä, oli erinomaisesti kuvattu. Siinä myös upeasti nousi esille kasteen suuri merkitys uskossa kasvamiselle ja uuteen elämään sitoutumiselle.

Ihmeiden ja merkkien ilmeneminen nostettiin esiin kauniisti. Lonnie Frisbeen toiminnassa ei ainoastaan hänen persoonansa vetänyt joukkoja puoleensa vaan hänen kauttaan välittynyt Pyhän Hengen voima. Ihmiset saivat konkreettisen avun Jeesuksen kosketuksen kautta.

Tiimityö ja eri lahjojen toinen toistaan kunnioittava yhteistyö oli hippiherätyksen synnyn avain. ”Remuava evankelista ja rauhallinen pastori” yhdistelmä toimi, vaikka inhimilliset seikat toivatkin jännitteitä.

On tärkeää nostaa ja antaa tilaa erilaisille armoituksille. Ei pidä leikata linnulta siipiä ja tehdä jokaisesta osa harmaata massaa. On olemassa persoonia, jotka Jumala on luonut sellaisiksi, että he näkyvät, kuuluvat ja koskettavat (Frisbee). On myös yhtä tärkeää seistä sellaisten rinnalla. Frisbee oli 18-21 vuotias elokuvan tapahtumien aikoihin. Kuka nuori olisi kestänyt tuon kaltaisen mediahuomion ja julkisuuden vaatimusten keskellä? Jumala käyttää erilaisia ihmisiä.

Elokuva on myös todistus rukouksen ja näyn voimasta. Addiktit vapautuvat, sairaat paranevat ja jopa auton moottori saa rukouksen kautta ”virtaa”. Lonnie sai Greg Lauriesta näyn, ennen kuin Greg tuli uskoon: Greg julistamassa Sanaa miljoonille. Se toteutui ja itse asiassa toteutuu koko ajan laajemmin. Jumala puhuu ja mitä hän on puhunut, sen hän toteuttaa.

Yhteisöllisyys vetää ihmisiä puoleensa. Jokainen tarvitsee ympärilleen perheen tai yhteisön, joka hyväksyy rakastaa ja tukee. Armollisuus hoitaa.

Ohjaaja George Miller näkee, että elokuvateatterit ovat nykyajan kirkkoja ja katedraaleja, joissa elokuvantekijät ja ohjaajat ovat papillisessa tehtävässä ja tarjoavat ihmisille mahdollisuuden kysellä omia hengellisiä kysymyksiään. Millerin mielestä nykykristillisyys on astunut syrjään elämänmakuisuudesta ja tunteista kliiniseksi pohdinnaksi ja siksi ihmiset hakeutuvat elokuviin kokemaan myös uskonnollistyyppisiä elämyksiä.[9]

3. YHTEENVETO

Elokuva Jesus Revolution oli miellyttävä katsojakokemus. Ohjaus toimi. Juoni oli mielenkiintoinen. Musiikki, värit ja äänet tukivat toisiaan sujuvana kokonaisuutena. Näyttelijä suoritukset olivat uskottavia, vaikka Kelsey Grameria olikin aluksi vaikea ottaa todesta pastori Chuch Smithinä, koska olen tottunut hänet näkemään enemmän komediallisissa rooleissa.

Elokuvassa oli vahva eettinen ja teologinen sanoma, joka rohkaisi julistamaan evankeliumia rohkeasti ja rakastamaan yhteisöjemme ihmisiä pyyteettömästi. Päähenkilöiden usko usko tuotiin esiin positiivisessa ja lempeaän iloisessa valossa ja kaikesta paistoi läpi ohjaajan ja käsikirjoittajan oma kristillinen vakaumus.

Nostan hattua suuresti Smithin, Frisbeen ja Laurien kaltaisille vakaumuksen miehille ja –naisille, jotka ovat vieneet ja vievät Ilosanomaa eteenpäin. Elokuva oli mitä parhain jumalanpalvelus ja evankeliointitilaisuus.

Istuin mykistyneenä elokuvan lopussa ja kipuilin: pitäisikö antaa ihmisille mahdollisuus tehdä uskonratkaisu? Ajattelin, että en tahdo saattaa seurakuntalaisiamme, joita salissa oli runsaasti, kiusalliseen tilanteeseen. Ehkä he ajattelisivat, että ”Voi ei! Eikö pastorimme malttanut olla hiljaa. Eihän nyt elokuvissa kukaan esitä alttarikutsua.”

En esittänyt pelastuskutsua.

Kotimatkalla tuli itku. Tuollaisen ”saarnan” jälkeen sydämet olivat olleet täysin auki. Joku olisi voinut tulla uskoon ja vastaanottaa Jeesuksen Herrakseen ja kokea Jeesus vallankumouksen sydämessään.

Toiminko väärin – kun en maineen menettämisen uhallakin johdattanut joitakin ihmisiä Jeesuksen armahtavaan syliin?

[1] Schrader 2006, 33-49.

[2] Johnston 2006, 22.

[3] Ibid., 43.

[4] Schrader 2006, 43.

[5] Schrader 2006, 43.

[6] Ibid., 44.

[7] Ibid., 44.

[8] Schuhardt 2001.

[9] Frost 1998, 100.

26.9.2023

Voisiko seurakuntamme vetää ihmisiä puoleensa?

Muistan tapahtuman kotikaupungistani Varkaudesta, kun olin kahdeksanvuotias koulupoika.  Oli koulupäivä. Olimme juuri lopettamassa välituntia ja astelemassa koulun sisään luokkaamme Tehtaankoulun ala-asteella. Yhtäkkiä palohälyttimet alkoivat ulvoa voimakkaasti koko kaupungissamme. Ääni oli pelottava.

Pian näimme, kuinka paloautot saapuivat kiireellä ja asettautuivat valmiusasemiinsa vieressämme sijaitsevan Ahlströmin paperitehtaan ääreen. Sammutustyöt alkoivat. Sammutuskalusto järjestettiin tehokkaasti oikeille paikoilleen ja näimme, kuinka paperitehtaan katolta tuprusi sakeat savupilvet. Tulenlieskat kohosivat taivaisiin. Palaneiden paperipaalien sammuneet hiilloslaatat leijailivat ympäri kaupunkia, ja mekin saimme niistä osamme viereisen koulun pihalla.

Varkauden kaupunki on rakennettu paperitehtaiden ympärille ja aikanaan hyvin suuri osa sen asukkaista oli paperi- ja vaneritehtaalla töissä. Nyt tehdas oli tulessa. Muistan, kuinka koko kaupunki seurasi henkeään pidättäen liekehtivää tehdasta kaupungin keskellä. Syttynyt tulipalo ja sammutustoimet vetivät kaikkien huomion puoleensa. Autot pysähtyivät, jalankulkijat kohottivat katseensa taivaalle ja polkupyöräilijät nousivat pois pyörien satulasta. Kaikkien päivärytmi ja rutiini muuttui tuona päivänä. Kaikki hakeutuivat jonnekin aukealle tai korkealle paikalle, jotta tehtaan tulipalo näkyisi. Tuli paloi ainoastaan paperivarastossa ja mitään henkilövaurioita ei palosta syntynyt. Meistä koululaisista se oli vain perin jännittävää katseltavaa.

Mikä sai kaiken tämän aikaiseksi?

Tulipalo kaupungin elinvoiman keskuksessa.

Monia vuosia tuon lapsuusajan kokemukseni jälkeen, olen pohtinut Varkauden tehdaspalosta saatua opetusta. Positiivisessa mielessä, juuri noin pitäisi tapahtua Jumalan seurakunnalle. Seurakunnan tulisi olla kaupungin elämän keskus – kaupungin sykkivä ja elinvoimainen sydän. Seurakunnan tulisi olla niin täynnä Jumalan rakkautta, armoa ja voimaa, että se vetäisi kaikkien kaupungin asukkaiden huomion puoleensa. Kristuksen ruumin tulisi loistaa evankeliumin valoa niin vastaansanomattoman kirkkaasti, että ympärillämme olevat ihmiset pysähtyisivät, kuin tulipaloa katsellessa, ja toteaisivat: ” Wau! Jotakin todella upeata, jännittävää, kiehtovaa ja tärkeätä tapahtuu kotikaupunkini kristillisessä seurakunnassa. En tahdo jäädä siitä paitsi vaan tahdon mukaan!”

Seurakunta voi vetää ihmisiä puoleensa magneetin tavoin. Se voi olla kaupungin sykkivä elämän, siunauksen ja rohkaisun keskus. Seurakunta voi olla niin dynaaminen, että sen vaikutus ulottuu koko paikkakuntaan merkittävällä ja huomiota herättävällä tavalla.

Voisimmeko me olla näkyvä, kuuluva, palveleva, rakastava ja vetovoimainen seurakunta?

Siunaten,

Marko

(Mukailtu ote kirjastani Loistava seurakunta, jonka jokainen seurakuntamme talous ja seurakunnassamme vieraileva uskonystävä saa lahjaksi kirjamyynnistämme lokakuun 2023 aikana, niin kauan kun kirjoja riittää. Hae omasi.)